OLENKO KARTALLA?

Aamuviideltä olo on kuin pikkulapsena jouluaattona. Perhoset kutittelevat vatsanpohjassa. Tänään on se päivä, jota olen odottanut kuukausia. Helsingin lähiö vielä nukkuu. Kuuntelen hiljaisuutta ja päässäni pyörii melkoinen karuselli. Kuinka ihmeessä saamme sisareni kanssa mahtumaan nuo kaikki matkatavarat autoon? Mitä jätämme pois, jos Nissan ei nielekään kaikkea? Matkani alkoi Suomessa jo torstaina, kun koirien kanssa hurautimme Seinäjoelta Tampereelle. Tutustuin uuteen kumppaniini Tomppaan, joka tulee olemaan korvaamaton poikaystävä läpi Euroopan. Navikaattori on mainio vehje, reitin lisäksi siitä on paljon parempi seurata ajonopeutta kuin auton mittarista. Lisäksi se kilkuttaa jokaista kameraa etukäteen. Auton tuulilasissa kiikkuu myös pikkuinen kamera, joka kuvaa vastaantulevaa liikennettä. Jos jotain tapahtuu, minulla on todistusaineisto valmiina. Että en se ollut minä, joka törttöili. Tampere oli piipahdus Italiassa, pääsin vihdoinkin maistamaan Pizzeria Napolin her...

Naisen tärkein kumppani on kampaaja, joka kuuntelee, myötäelää ja värittää pään oikealla asenteella. Kävin päivittämässä pääni lomakuntoon luottokampaajani Karitan luona Cut Pointissa. ”Pääsponsorini” antoi värjäyksen ohessa hyviä hoitovinkkejä matkaa varten. Isoa leikkausta ei nyt tarvittu, sillä puolipitkät hiukset ovat minusta tähän tilanteeseen paras ratkaisu. Niihin on helppo tehdä nopeita kampauksia ja jos tien päällä oikein laiskottaa, on ponnaripäivä. Karita vinkkasi, että ulkomailla voi kiepauttaa osan hiuksista sykkyrälle ja kiinnittää pinnillä luonnonkukka koristeeksi. Näin saa nopeasti kivan kampauksen, täytyypä kokeilla. Kun on kokonainen auto pakkaustilaa, lähtee reissulle mukaan arsenaali hiustuotteita. Auringossa tarvitsen kosteuttavia ja mahdollisesi myös korjaavia tuotteita. Onneksi aika monessa hiustenhoitotuotteissa on aurinkosuoja valmiina. Ja perinteinen suojauskeino on huivi ja hattu päässä. Niin ja jos haluan muuttua matkalla blondimmaksi, voin tehd...

Visiitti kotipitäjään Kuortaneelle teki hyvää jaloille ja mielelle. Tänään oivalsin, että juuri nyt on oikea aika hiljentää tahtia. Isoimmat työjutut ennen kesälomaa on tehty eli voin pikku hiljaa siirtyä lomamoodiin (juu, vielä on neljä työpäivää). Päätin, että ryhdyn tietoisesti hidastamaan elämääni ja irrottaudun turhista aikatauluista. Tuohon päätökseen sopi oikein hyvin, että olin sopinut kyläreissun kotipitäjääni Kuortaneelle nuoruudenaikaisen ystäväni Jaanan luo jalkahoitoon. Koiratkin tykkäsivät, kun pääsivät maalle vapaana juoksentelemaan koirakaverin kanssa. Jalat saivat hyvän lähdön lomalle Jaanan käsittelyssä. Lähes neljäkymmentä vuotta kestänyt ystävyys toi lämpimän olon: ei tarvitse turhia selitellä, kun toinen ymmärtää puolesta sanasta. Elämä on kuljettanut kumpaakin omille reiteilleen, toivottavasti nämä viimeiset kierrokset kuljemme tiiviimmin yhdessä. Kävimme laittamassa vanhempieni haudan talvikuntoon. Kunpa led-kynttilä jaksaisi valaista siihen saak...