Kartanon pusupenkiltä Raatteen tielle

 

Kainuu on minulle uusi tuttavuus, vuorokauden visiitillä ehti nähdä paljon.

Kontrasti ei voi olla tämän suurempi: edellisenä aamuna heräsin Pohjanmaalla saunamökin lattialta hyttysten syömänä ja seuraavana Kainuusta kartanosviitistä. Taitaa minussa olla pikkuisen hienohelmaa, sillä äänet menivät 6–0 Karolineburgin kartanolle.

Suomen pohjoisin kartano on romanttinen hotelli, joka sopii hyvin pariskunnille. Viehättävä päärakennus valmistui vuonna 1836. Kajaanin tuomiokunnan tuomari Frederik Calaminus antoi rakennuttamalleen kartanolle nimen puolta nuoremman vaimonsa, vasta 24-vuotiaan Karolinan mukaan. Vaikka omistajat ovat vaihtuneet, kartano kantaa edelleen ensimmäisen emännän nimeä.

Kartano sai uuden alun 1990-luvun vaihteessa, kun Palokarin perheyritys osti sen ja teki noin kahden miljoonan euron remontin. Kroneburgista kuoriutui eurooppalaistyylinen perhehotelli, josta löytyy ranskalainen puutarha. Tunnelmakin oli samantapainen kuin viime kevään Euroopan turneella vierailleissani perhehotelleissa. Sisustus oli sopivan hienostunutta, kauniita huonekaluja, taidetta ja valoisia tiloja.

Sviittimme ikkunasta näkyi suloinen pusupenkki, sille piti päästä istuskelemaan. Ihan miellyttävä kokemus, kuten myös metsän läpi linnanraunioille vievä polku. Todella hienoa, että meillä Suomessa on tarjolla myös näitä persoonallisempia majoitusvaihtoehtoja. Karolineburgin kiehtovan tarinan voit lukea Apu-lehden Suomen kartanot -artikkelista.

Kivet kertovat elämästä

Kajaanista sopivan ajomatkan päässä on Suomussalmella sijaitseva Raatteen Portti, jossa on talvisodan vaikuttava monumentti. Noin 17 000 kiveä symboloivat taisteluissa kaatuneiden uhrien kärsimystä. Keskellä kivistä kenttää on Avara syli -muistomerkki, jonka 105 vaskikelloa muistuttavat käydyn sodan päivien määrästä.

Valitettavasti vierailumme aikoihin kellot pysyivät vaiti, mutta kivien armeija teki suuren vaikutuksen. Myös näyttelyyn kannattaa tutustua, vartin mittainen video kertoo tiivisti tarinan talvisodan ihmeestä.  

Yhden maan merkittävimmän sotahistoriallisen matkakohteen yrittäjänä toimii Kauhavalta kotoisin oleva Reima Haapoja. Viideksi vuodeksi Raatteen Portin vuokranneella miehellä on monia suunnitelmia, vihjaisi jotain uutta ja isoa olevan tulossa.

Haapojan isä on aikoinaan sotinut juuri siellä, missä poika nyt kehittää matkailua. Turisteja käy kesäisin liki 30 maasta, mutta Venäjän suunnalta ei ole tunkua. Suomalaisille legendaarisen taistelun historia on kirjoitettu siellä pikku rajakahakkana.