OLENKO KARTALLA?

Siemaus Sisiliaa ja olet koukussa sen kauneuteen. Ei ole mitenkään ihme, että tuosta saaresta on tullut niin monen matkailijan suosikkikohde.   Italian mantereelta pääsee Villa San Giovannista kätevästi 20 minuutissa 39 eurolla autolautalla Messinaan Sisiliaan. Henkilömäärä ei vaikuta maksun suuruuteen, vain  auto maksaa. Mennessä jokaiselta tarkastettiin koronapassit, muita muodollisuuksia ei ollut. Meillä oli aikaa kierrellä Sisiliassa tällä kertaa vain viiden vuorokauden verran, siinä ei ehdi kuin pikkuisen raaputtaa tämän historiallisen saaren pintaa. Pääkaupunki Palermo ja sen lähitienoot saivat jäädä tuleville reissuille. Reilun 25 000 neliökilometrin suuruisella saarella asuu melkein yhtä paljon sisilialaisia kuin on meitä suomalaisia. Vertailun vuoksi: Etelä-Suomen läänin pinta-ala on noin 34 000 neliökilometriä ja siellä asuu 1,15 miljoonaa. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Sisilian legendaarinen lomakaupunki Taormina, jossa matkai lijat ovat viihtynee...

Italialainen rikollisuus on jättänyt jälkensä myös San Marco di Castellabaten vuoristoon. Lenkkipolun varrelta löytyi surullinen rauniohotelli, jonka tarina on kuin elokuvasta. Hotel Castelsandra lepää tyhjillään kotivuoremme kauneimmalla paikalla. Sen seiniä koristavat nyt graffitit ja kasvillisuus valtaa hissukseen elintilaa. Kaikkialla lojuu tavaroita, näyttää siltä, että hotelli on suljettu yllättäen. Googlettamalla ja kääntäjää apuna käyttäen selviää, että vuonna 1974 rakennettu hotelli toimi aikoinaan Camorra-mafian päämajana. Se oli rikollisjärjestöistä Italian suurin, taloudellisesti merkittävin ja pahamaineisin. Hotellin rakensi belgialainen yrittäjäpariskunta, joka ihastui henkeäsalpaavan kauniiseen merinäköalaan. He nimesivät hotellin kuolleen tyttärensä mukaan Castelsandraksi. Mutta kun ollaan Italiassa, niin yrittäjille tuli käsittämätön halu (pakko) myydä hotelli 1980-luvulla – Camorraan kuuluva Nuvoletta-klaani saapui silloin isännäksi Castelsandraan. Uudet omistajat laa...

Jokaisella on oma unelmansa ihanasta ja makeasta elämästä. Minun Dolce Vitani löytyi italialaisesta vuoristosta.  Ulkoa kuuluu määrätietoinen ”Outiii” ja pian oviaukkoon ilmestyy hymyilevä Giovanni Basile. Päivän oliivitarhallaan töissä ollut huvilamme omistaja tuo meille ylpeänä oman tilansa tuotoksia: sitruunoja ja kurpitsan. Elämä Castellabaten reilun tuhannen asukkaan San Marco -kylän vuorella on asettunut omiin uomiinsa. Vuorokausi on heittänyt hiukkasen kuperkeikkaa, tapaan nykyään herätä jo viideltä kirjoittamaan. Töitä tehdessä on huikaisevaa seurata auringon nousua ja kulmakunnan kissojen kerääntymistä ovellemme. Mieheni treenaa joka päivä, se on hyvä kimmoke myös minulle lisätä liikuntaa. Fiilistyyppinä olen laiska lähtemään yksin hikoilemaan, yhdessä sekin on hauskempaa. Täällä ollaan vähän kuin korkean paikan leirillä kuntoutumassa. Eikä todellakaan haittaisi, vaikka muutama kilo jäisi Italian mutkaisille vuoristoteille. Elämämme on hyvin yksinkertaista, mutta samalla u...