Digiharppauksia, Köszönöm
Nyt alkaa olla maisemat ja lämpötila kohdallaan. Seikkailumme on jatkunut yhden yön Slovakian pikavisiitin jälkeen Unkariin Balaton-järvelle.
Kuinkas sattuikaan, että tuo sovittu seminaaripäivä osui meidän matkapäivälle. Lähdimme aamulla aikaisin Slovakian Kosicesta kohti Balaton-järveä. Aamulla majoituskin oli vielä auki, olin laittanut edellisiltana varauspyynnön AirBnB:n kautta yhteen taloon Keszthelyssä. Ehdin jo peruuttaa varauksen ja aloin etsiä uuttaa majapaikkaa, kun Saksassa asuva vuokraemäntä vastasi lopettaneensa vuokraamisen tältä kaudelta, mutta on valmis vuokraamaan talonsa vielä meille. Hienoa, jälleen persoonallinen majapaikka luvassa.
Keszthely on kahdenkymmenentuhannen asukkaan kaupunki Balaton-järven eteläpäässä. Yhteisöllisyys näyttää olevan siellä voimissaan, sillä ystävällinen naapuri oli vienyt etuoven maton alle meille avaimen. Tomppa ei ollut yhtä ystävällinen, sillä hän navigoi annetulla osoitteella Budapestin samannimiselle kadulle. Piti ottaa GoogleMaps käyttöön, jotta pääsimme kartalle ja löysimme asunnon.
Sitten vain kiireellä koirat ulos ja kamat sisään. Ehdin melkein juoda kahvikupposen, kun tekstiviesti Suomesta ilmoitti, että on seminaaripuheenvuoron aika. Juuri samaan aikaan kahvipöydälle ilmestyi iso ötökkä: jumankekkales, onko tuo lude vai torakka?
Ensimmäinen verkkoesiintymiseni Suomeen oli kohtuullisen värikäs, sillä puheenvuoro käsitteli tietysti tuota ötökkää, tämänhetkisen asuinpaikan esittelyturneen (täällä kasvaa pihalla viinirypäleitä ja päärynöitä), tarinani etätyöläiseksi ryhtymisestä, matkasuunnitelmamme, tämän blogin sielunelämää ja sen, miten minä seikkailen somessa eri kanavissa. Niin ja kyllä siinä puheenvuoron aikana ehti koira karata ulos unkarilaisia uroksia etsiskelemään – juuri se, jolla on juoksut.
Toivotaan, että kuuntelijat saivat ainakin hupia seminaaripäiväänsä. Minä sain hyvää harjoitusta etäyhteyksien käyttämisestä, sehän tulee olemaan tärkeä työvälineeni tulevina kuukausina.
Kommentit
Lähetä kommentti