Dogileaks sai uuden käänteen
Tiistaiaamu Lublinissa aukeni ahdistavissa tunnelmissa: Oonan pissassa näkyi verta.
Lomatunnelma sai jäätävän takaiskun, kun satuin vilkaisemaan
Oona-mäyräkoiran pissaa. Apua, siinähän on verta. Googlettamalla selvisi, että
kysymys on (toivottavasti)
virtsatietulehduksesta, ainakin kaikki oireet
täsmäävät. Mitäs nyt tehdään?
Hetken kävi mielessä, että Suomessa tämä asia olisi niin
helppo hoitaa kuntoon. Muistutin itselleni, että myös vastoinkäymiset kuuluvat reissuelämään,
ne on vain ratkaistava yksi kerrallaan. Marssin koirien kanssa matkailuinfoon
ja sain sieltä parin eläinlääkärin osoitteen. Lähdin summanmutikassa kävelemään
niistä toiseen, noin parin kilometrin päähän. Hiukan alkoi arveluttaa, kun asuntoalue
muuttui aina vain rähjäisemmäksi. Täälläkö minun prinsessani saa muka avun?
Lopulta pääsimme koirien kanssa määränpäähän. Kokeilin sydän
pamppailen ovea, että onkohan eläinlääkäri paikalla. Odotushuoneen ovi aukeni
ja kurkistin toiseen huoneeseen. Jep, siellä lääkäri hoiti pikku potilasta.
Istuin odottamaan ja lähetin yläkerran isännälle viestin: ”Auta, että tuo nainen
osaa englantia. Edes vähän.”
Rukoukseni ilmeisesti kuultiin, sillä Oona pääsi
ammattitaitoisen oloisen eläinlääkärin tutkimuksiin. Ja hän osasi sen verran
englantia, että saimme asiat hoidettua. Lääkekuuri löytyi vastaanoton kaapista.
Tutkimus ja lääke maksoivat yhteensä 60 zlotya eli noin 15 euroa. Toivottavasti
lääke tehoaa pian.

Siinä vaihtorumbassa tutustuimme tomeraan Joannaan, joka
huolehtii neljän asunnon siivouksesta. Ai, miten hauskaa onkaan kurkistaa uuden
ihmisen elämään. Niin paljon kiinnostavaa informaatiota…
Joannan työpäivän kriittisin hetki on, kun vihainen mies
tulee hakemaan pyykit pesulaan. Tuo vanhaherra on pikkutarkka ajastaan eikä
salli yhtään myöhästelyä. Joannan äiti on jäänyt koukkuun televisiosarjaan,
jossa esiintyvät kaksoset muistuttavat minun nuorinta poikaani. Juu, pääsimme
jo siihen vaiheeseen, että esittelimme toisillemme lastemme kuvia.
Minulle ihmiset ja heidän tarinansa ovat parhaita matkamuistoja.
Toivottavasti Oona voi jo paremmin 👍
VastaaPoistaOn onneksi jo oma itsensä, syö reippaasti :)
VastaaPoista