Hääyö nunnaluostarissa?

Matkalla on kiehtovaa yöpyä erilaisissa paikoissa. Sellaisissa, joilla on tarina. Kuten entisessä nunnien luostarissa.

Majoituksen etsiminen on minulle yksi matkan nautinnoista. Olo on kuin karkkikaupassa, niin paljon mahdollisuuksia. Tapaan tsekkailla sopivia paikkoja sekä Booking.comista että AirBnB:stä. Kummassakin voi rajata haut lemmikeille sopiviin paikkoihin, mikä auttaa etsinnässä. Yleensä AirBnb:ssä saa samalla hintaan isomman asunnon, mutta Bookingin hotelleissa taas palvelua ja aamiaisen. Parasta onkin vuorotella kumpaakin majoitustapaa.

Sunnuntaina suuntasimme Burgosista Bilbaon kautta eksoottiseen majoituskohteeseen, Belmasedaan entiseen nunnaluostariin, Hotel Convento San Roque -hotelliin. Tai paremminkin entiseen luksusnunnaluostariin, sillä sen oli eräs rikas mies rakennuttanut tyttärelleen.


Nyt tuo kaunis 1666 vuonna rakennettu luostari toimii ennen kaikkea ravintolana, jossa on tarjolla myös majoituspalvelut. Näin kertoi vuokralla oleva yrittäjä Bibiana Castellano Diaz, joka pyörittää toimintaa miehensä kanssa. Entinen nunnaluostari on profiloitunut häiden pitopaikaksi, kaukaisin hääpari on matkannut Baskimaalle Kanadasta asti. Aikamoinen määrä rakkautta on leijunut kauniissa vanhassa rakennuksessa, sillä häitä pidetään noin neljätkymmenet vuodessa.

Sisareni ja minä saimme  parhaan huoneen. Suuren hääsviitin sisustus romanttisine pitsihörhelöineen tuntui aluksi minun makuuni liian pramealta, mutta leveä parisänky oli todella hyvä nukkua. Yläkerran huoneista johtivat tunnelmalliset portaat katetulle sisäpihalle. Oli elämys tassutella myöhään koirien kanssa iltapisseille ja kuvitella, kuinka nunnat ovat aikoinaan kulkeneet noita samoja portaita.

Entäpä kummitukset, löytyykö niitä? Bibiana kertoo, että joku hotellivieras on nähnyt yhden aaveen istumassa sängyllä, mutta se ei ollut pelottava henkiolento. Hänestä hotellissa vallitsee turvallinen tunnelma, aivan kuin nunnien henget suojelisivat entistä luostaria. Ja ajatelkaa, kuinka monta upeaa hääyötä noiden seinien sisällä on vietetty. Kenties luotu uutta elämääkin.

Maanantaina matka jatkui huikaisevan kaunista Atlantin rannikkoa pitkin seikkaillen. Löysimme muun muassa synkän linnan, joka sopisi hyvin kauhuleffojen kulissiksi.


Kiipesimme vuorelle Gaztelugatxen kirkkoon 241 porrasta plus pitkä polku ylämäkeä, tuli samalla tehtyä kovatehoinen treeni. Oonan onneksi amerikkalainen nuorimies pelasti koiramummon ja kantoi sitä loppumatkan.

San Sebastian on kuuluisa ruokakaupunki. Siellä on väkilukuun suhteutettuna eniten Michelinin tähden ravintoloita. Ihan tuollaiseen paikkaan ei budjetti anna myöten, mutta varmasti löytyy edullisiakin herkuttelupaikkoja. 

Tällä kertaa majoitusvalinta meni vähän pieleen. Pitäisi aina muistaa, että edullinen AirBnB-majoitus hyvällä sijainnilla on vain toinen puoli totuudesta. Tämä kämppä on todella kylmä, katutasossa ja hyvin pelkistetysti sisustettu. Lisäksi parkkipaikkaa ei tahdo löytää edes rahalla. Kun tietty tuntimäärä täyttyy, ei saa automaatista uutta lippua ulos vaikka vaihtaisi katua. Lopulta löysin ilmaisen parkkipaikan kaupungin keskustan ulkopuolelta yli kilometrin päästä. Aina ei voi onnistua, sitten seuraava kohde on taas toivottavasti elämys.

Niin ja on täällä muutakin mennyt päin seiniä: jätin epähuomiossani yhden laukun Toledoon. Se jäi todennäköisesti kadulle, kun matkalla majoituspaikasta autolle pysähdyin kuvaamaan. Kyllä harmittaa, sillä laukussa oli monenlaista tarpeellista tavaraa ja suosikkikenkäni. Sitten siellä taisi olla korulippaani, ainakaan en ole löytänyt sitä autosta. Voihan sitä noinkin luopua liiasta omaisuudesta, jättää laukkuja pitkin Eurooppaa.

Ps. Kannattaa tsekata nuo hotellin nettisivut, on todella taitavasti tehty: https://hotelsanroque.es.