Italialainen kyläilykierros



Vaikka Italiassa on joulukuun puolivälissä kylmää, siellä asuvien ihmisten lämpö hurmaa.


Saapasmaan kengänkannassa on hurmaava paikka nimeltä Leuca. Talvihorroksessa uinuvan matkailukeitaan kaduilta löysimme Booking.comin kautta edullisen pesukoneen kylmällä asunnolla. Alakerran rouva ryhtyi ystävällisesti petaamaan petiä ja vuokraisäntä kävi keräämässä rahat. Hyvin selvittiin, vaikkei ollut yhteistä kieltä ja tuli pestyä neljä lastia pyykkiä (joita sitten kuivateltiin pari päivää matkailuautossa).
Seuraava kohde oli uniikkia italiaa. Lähellä Sassi di Materaa, Sarnellissa sijaitsevan La Torre 1984 -nimisen majatalon isäntä Antonio muistuttaa vähän jalkapallokommentaattori Pasi Rautiaista, ainakin sähäkkää tekstiä tulee tuutin täydeltä. Sen verran ymmärsin, että mies olisi mieluusti paistanut meidän koirat illalliseksi. Kylmässä tuulessa t-paidalla tarkeneva reissumies sai Antonion taivastelemaan, hän epäili että kysymyksessä on jonkinsorttinen ”commando”.

Tulkki löytyi kätevästi puhelimen päästä toiselta puolen Italiaa. Isännän poika, kauppatieteitä opiskeleva Dario asuu Bolognassa, josta hän ystävällisesti opasti meitä ja isäänsä eteenpäin. Saimme myös kuulla, että Antonion mielestä emme ole oikeita eurooppalaisia, kun haluamme syödä jo iltaviideltä. Majapaikan ravintola aukesi vasta kahdeksalta, joten kävimme kokkaamassa välipalat autossamme. Matkailuauto on niin kätevä, kun on aina oma keittiö messissä.

Illallinen ravintolassa oli kuin jostain elokuvasta. Olimme ainoat asiakkaat ja meille oli katettu pöytä lämpöä hehkuvan kamiinan viereen. Oma tarjoilija, kokki ja ajaton tunnelma. Herkullista pizzaa ja punaviiniä, vain viulunsoittaja puuttui – sen korvasi seinällä italiaa pulputtava televisio.

Antonio kertoi aamulla, että hänen poikansa kutsui ”mukavat suomalaiset kylään”. Taisi olla isän idea koko kyläkutsu, mutta kun olimme sinne suunnalle menossa, laitoin Dariolle viestin. Yllätys oli, että me todella tapasimme sunnuntaina Bolognassa. Saimme privaatin kaupunkikierroksen, jossa hän esitteli mielipaikkojaan: muun muassa kirkon, jossa on sisällä seitsemän kirkkoa ja kaupungin paraatipaikalle olevan patsaan, jossa oikeasta kulmasta katsoen näyttää miehellä olevan hirmuinen penis. Sen on taitelija tehnyt piruuttaan. Yhden rakennuksen kreikkalaisten jumalien seasta löytyy muuten itse piru.

Bologna on kiehtova kaupunki, sinne aion matkustaa ajan kanssa uudelleen. Samoin La Torre on nähtävä lämpimään aikaan, kun majatalo on täynnä juhlivia ihmisiä ja Antonio elementissään illan isäntänä. Dario on mukana yrityksen toiminnassa, mielenkiintoista seurata mihin suuntaan miellyttävä nuorimies isänsä ja tämän veljien perustamaa matkailuyritystä kehittää.

Italian kiertueella tuli poikettua myös minivaltio San Marinossa kuntoilemassa. Kallista lystiä, kuntosalikäynti maksoi 15 euroa/henkilö. Eri maiden kuntosalikokemusten kerääminen on meidän uusi harrastuksemme. Olemme reissun aikana käyneet treenaamassa yli kymmenessä maassa, välillä hienoissa fitness-paikoissa, välillä tosi äijäsaleilla. Salilla pääsee kätevästi suihkuun ja voi taas yöpyä edullisesti rekkaparkeissa. Olen ihastunut noihin elämää sykkiviin parkkialueisiin, joissa aina joku on lähdössä tai tulossa. Niissä on omanlaisensa tunnelma, ja aamiaisen jälkeen on helppo jatkaa matkaa.

Italian ohjelmistoon kuuluu luonnollisena osana visiitti Viareggioon ystävääni Päivikkiä tapamaan. Vuosien kulumisen huomaa vain Päivikin lapsista, jotka olivat taas venähtäneet pituutta. Päivikki on entisensä, sama upea ystävä, jonka kanssa asuimme yli 30 vuotta sitten opiskelijakämpässä Seinäjoella. 

Päivikin kanssa perinteeksi on muodostunut herkullinen pizzaillallinen Mani in Pasta -ravintolassa, kannattaa ehdottomasti käydä jos liikutte Lido di Camaioressa. Napolista kotoisin oleva kokki leipoo pizzataikinat jo edellisenä iltana, maku on enemmän kuin kohdallaan, samoin tunnelma. Ravintolan lähistöllä on pitkä silta, jossa voi ihailla kullankeltaisia auringonlaskuja. 

Viareggion karnevaalikaupungissa vietimme yön parkkipaikalla rantabulevardilla valaistun joulukuusen edustalla. Olipas ihanaa olla aamulla aikaisin koirien kanssa kävelyllä merenrannassa. 
Juuri tällaisia kiireettömiä aamuja merenrannalla, niistä olin haaveillut etukäteen.

Ranskan ajoimme läpi parin pysähdyksen taktiikalla, tuo maa ei oikein ole minun juttuni. Nyt kahdeksan viikon jälkeen matkamme on edennyt suosikkimaahani Espanjaan. Ihan kuin olisin tullut kotiin.










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanko on valmiina uuteen hittikesään

Seuraavaksi Sisiliaan?

STRÖMFORSIN RUUKISSA TAOTAAN UUSIA MENESTYSTARINOITA