ENTISEN JUGOSLAVIAN ALUE ON MATKAILIJALLE HERKKUA

 

Euroopan kartta tulee mukavasti tutuksi autoillessa entisen Jugoslavian alueella, jossa on kahdeksan valtiota. Me vierailimme niistä kuudessa.

Balkanin helmeksi kutsuttu Ohridin järvi sijaitsee 600 metriä merenpinnan yläpuolella. Ei ole mikään ihme, että vuorten ympäröimä kirkasvetinen järvi on päässyt Unescon maailmanperintökohteiden listalle Ohridin kaupungin kanssa. Järvi on muuten Euroopan vanhin ja Balkanin syvin. Pohjois-Makedonian Ohridin kaupungissa on eläväinen tunnelma. Moskeijan rukouskutsut tahdittavat päivää tuoden itämaista äänimaisemaa.

Ohridissa arvelutti aluksi, kun majapaikan isäntä nosteli kadulla työmaapuomeja pois auton edestä ja neuvoi ajamaan työn alla olevaa katua pitkin parkkipaikalle. Huoli muuttui saman tien helpotukseksi, kun näimme huoneiston. Viihtyisä asunto kaupungin keskustassa maksoi vain parikymppiä yöltä. Kaikki on kävelymatkan päässä ja majapaikkaa vastapäätä sijaitsee houkuttelevasti Waikiki-tavaratalo, jossa on hyvä valikoima vaatteita edullisesti. Paitoja sai alle kympillä ja kääntötoppaliivi lähti mukaani 34 eurolla lämmittämään Suomen kylmiä syyssäitä.

Isäntä oli todella ystävällinen, hän antoi meidän viipyä majapaikassa pitempään, että sain tehdä haastattelun wifi-yhteyksillä WhatsApp-puheluna. Se oli helpotus, sillä puhelut Pohjois-Makedoniasta Suomeen maksavat 1,90 euroa minuutti. Teki muuten oikein hyvää pieni somepaasto, kun siellä ei voinut keikkua netissä kuin paikoissa, missä on wifi.

Tirana teki vaikutuksen

Seuraava kohteemme Albanian pääkaupunki Tirana oli elämänmakuinen sekoitus vähän kaikkea ja ennen kaikkea kissoja. Niitä tuntui olevan joka kadunnurkalla, mikä aiheutti pieniä haasteita vähän kissaa suuremman koiran kanssa matkatessa.

Tiranan keskustassa autolla ajo on melkoista seikkailua, varsinkin kun piti löytää pienellä sivukadulla sijaitseva hotelli. Kaupungissa on tosi paljon yksisuuntaisia teitä ja meiltä alkoi siskon kanssa melkein usko jo loppua, että voiko noin edullinen hotelli (kaksi hotellihuonetta 50€/yö) tosiaan olla historiallisessa keskustassa. Oli muuten tuossa kuvassa elämäni paras taskuparkki, juuri silloin kun sitä eniten tarvittiin.

Hotel Parlamenti on viihtyisä perhehotelli, joka on palvellut matkustajia jo 25 vuotta. Yrittäjänä toimiva emäntä rakastaa kissoja, ruokakuntaan kuuluun 35 kissaa. Reissun toistaiseksi paras aamiainen maksoi kahdelta kymmenen euroa. 25 vuotta hotelliyrittäjänä toiminut nainen kertoi meille myös elämästä Albaniassa. Albaniassa minimieläke on sata euroa kuukaudessa, tuolla summalla on vaikeaa tulla toimeen. Pikavisiitti jätti pikkuisen nälän Tiranaa kohtaan. Tänne voisin kyllä tulla uudestaan, sillä kaupungissa on paljon koettavaa ja nähtävää.

Kotorinlahti on suosittu syystä 

Kotorinlahti on monen matkailijan suosiossa, sillä se tarjoilee huikeita näkymiä ja leppoisaa tunnelmaa. Alueen historia on värikäs, se on kuulunut satoja vuosia Venetsialle, kun muuta osaa Montenegroa samaan aikaan hallitsivat turkkilaiset.

Kotorin vanhakaupunki on ihan idyllinen, mutta vähän liikaa turistihössötystä. Tuli sen jälkeen tunne, että Kotorinlahdella on vielä uniikimpaa annettavana. No sellainen paikka löytyi Perastin kaupungista, joka venetsialaiseen aikaan oli Kotorinlahden tärkein kaupunki.

Olimme siellä niin varhain, että turisteja oli tosi vähän. Kun ilmakin oli leppoisan lämmin, päätimme etsiä sopivan uintipaikan. Vesi oli ihanan raikasta ja siskon kanssa siellä lauantaiaamuna kymmenen aikaan uidessa tuntui siltä, että on yli kuukauden kestävän autoreissumme huippukohta. Tuo tunne vain vahvistui, kun paikalle ilmestyi vene. Sen englantilaiset matkustajat tulivat kanssamme uimaan ja totesimme siellä polskiessamme, että: ”This is Life”. Todellakin, tuona hetkenä tuntui jotenkin epätodelliselta, että täällä me olemme aamu-uinnilla Montenegrossa brittiläisten tyyppien kanssa.

Kävimme myös veneellä Our Lady of the Rocks -saarella, joka sijaitsee Perestin edustalla. Pikkuisella saarella on luostari ja kirkko. Saarelta oli kauniit näkymät ympäri Kotorinlahtea. Nopeatempoisesta matkustuksesta pitäville viisi euroa maksava edestakainen saariristeily on todella passeli, puoli tuntia riittää tuohon mainiosti.

Kotorin majapaikassa minulle sattui pikkuinen moka: majoitus jäi maksamatta. Kuvittelin, että se oli veloitettu luottokortilta Booking.comin kautta, mutta tällä kertaa olisikin pitänyt maksaa käteisellä. Onneksi olimme jääneet aamupäiväksi 12 kilometrin päässä sijaitsevaan Perestiin, kun huomasin majapaikan viestin. Ei auttanut kuin ajella takaisin pitkin rannikkotietä 34 euron takia. Tuo moka koituikin elämykseksi, sillä ajelu yksin kahteen kertaan huikaisevissa maisemissa oli ihanaa. Musiikki täysillä kurvailin vahingossa myös Perestin kylän läpi, tuo kapea tie on turisteilta kielletty.

Mostarissa pääsee basaaritunnelmaan

Bosnia-Hetrsegovinan Mostar on yksi harvoja turkkilaisten perustamia kaupunkeja Balkanilla. Kaupungin ikoninen ja paljon valokuvattu tunnusmerkki on vuonna 1566 rakennettu Stari Most -silta, joka tuhoutui Bosnian sodan aikaan. Uudelleenrakennettu silta symboloi rauhaa ja on turistien suosima paikka.

Meillä oli Mostarissa hieno kahdessa kerroksessa oleva asunto, hintaa yölle tuli vain 46 euroa kaupunkiveroineen. Asunnolta pääsi laskeutumaan portaita pitkin vanhaankaupunkiin. Aikamoinen basaaritunnelma, vähän tuli tavallista tiukemmin puristettua laukkua ihmisvilinässä.

Mostarissa on historiasta kiinnostuneille vaikuttava Jugoslavian kansamurhan uhrien ja sisällissodan museo.Siellä on myös moskeija, joka oli avoinna turisteille.

Zadarissa meri soittaa urkuja

Adrianmeren rannalla Kroatiasssa sijaitseva Zadar oli oikein sopiva sunnuntaikohde. Siellä meri soittaa urkuja – ihmiset kerääntyvät illansuussa istuskelemaan ja kuuntelemaan. Kun ilta pimeni, alkoi saksofonisti soittaa ja lapset ja vähän vanhemmatkin tanssivat ison ympyrän muotoisen valotaideteoksen päällä. Kroatialaiset osaavat selvästikin nauttia elämän hyvistä hetkistä.

Meillä oli ihana majapaikka, jonka omisti hurmaava emäntä. Tuli todella tervetullut olo, varsinkin kun Chiarallekin oli ”oma huone”, aidattu pikkuinen piha. Oli tosi mukavaa, kun koira sai olla siellä vapaana. Chiara otti totaalisesti ilon irti pihasta: hoitelin hänet lopuksi suihkun kautta autoon. Maja Garden (50€/yö) oli yksi viihtyisimmistä asunnoista, missä olemme kuukauden aikana yöpyneet.

Slovenian Maribor vaikutti etukäteen kiinnostavalta paikalta, mutta jätti vähän laimean jälkimaun. Tosin paikallinen pizza oli oikein maukasta ja kaupunki on kuuluisa viineistään. Hitti ja huti, jos Zadarin asunto oli huippu, niin nyt oli vuorossa hutivalinta. Esikaupunkialueella oleva majapaikka oli kuvien perusteella näyttänyt olevan ihan ok 60 euron yöpymishintaan. Mutta paikan päällä, huh, miten ahdistava tunnelma siellä vallitsi. Vessa oli kyllä remontoitu ihan tyylikkääksi, mutta viemäristä tuli kamala haju. Jälleen kerran tuli todistettua, että asunnon sijainnilla ja sen viihtyisyydellä on iso merkitys matkakokemukseen.